Kuljin syvälle ja siellä hän oli. Ikivanaha nainen, joka koukisteli
minulle sormeaan "Tule, Tule" sormi kehotti. Hänen olemuksensa huokui
iloa. Iloa siitä, että olin vihdoin siellä.
Hänestä huokui myös suunnatonta voimaa. Tietäjätär
iänikuinen ja silti, kuin isoäitini tuttuudessaan. Vieras kasvoiltaan.
Mutta tunsin hänet. Tunsin pelkoa ja silti turvaa.
Näky
oli ohi nopeasti mutta se on piirtynyt mieleeni hänen huivinsa
tummansinistä väriä myöten. Jokainen ryppy hänen kasvoissaan. Tunnelma.
Kaikki.
Kuten mustahiuksinen nainen myös akka ja
Valtava piirtyvät sieluuni silmillä nähtäviksi valokuviksi. Tunnelmiksi,
jotka muistan juuri nyt kun kirjoitan teille.
Lapsesta asti olen nähnyt mutta yritin lukita oven yli kolmekymmentä
vuotta. Vasta kymmenen vuotta sitten antauduin polulleni ja aloin matkan
eheytymiseen.
Minulla on ollut Ketun Henki y.tunnus vuodesta 2017. Halusin tuoda toivoa sinne mistä se on kuollut. Voimauttaa naisia.
Luontoyhteys, parantaminen. Reikikursseja,
energia- ja rumpuhoitoja, tulkintoja, luonnonreiki päiviä, asuntojen putsauksia. Kirjoituksia, kirja, taidenäyttelyitä. Olen
tehnyt hoitoja vuodesta 2015.
Jotenkin sana shamaani
alkoi näyttelemään Ketun Hengessä vahvaa roolia. Tutkin sitä ja jotenkin en vain koskaan pystynyt täysin omaksumaan tuota sanaa kuten en Senseitäkään (valmistuin 2019 Reiki senseiksi). Vaikka sanoilla olisi hyvin samankaltainen merkitys, minulle sanat ovat magiaa ja etsijän matka roolien riisumista.
NoitaTaival
nimi syntyi lokakuussa 2021 ostaessani asuntoautoni ja lähtiessäni
maailmalle. Instagram tilini ja blogi ovat olleet olemassa siitä
asti, odottamassa, että vihdoin kulkisin sinne minne he haluavat minua kuljettaa.
Uskon, että me synnymme kykyjemme kanssa. Elämänpolkumme
johdattavat meidät eri reittejä hyödyntämään kutsumustamme.
Se ei ole valinta. Se on mitä olen. Kyse on vain siitä
hyväksynkö sen?
Toinen näky: Olen syvässä unessa. Uni muuttaa muotoaan. Olen
lähtenyt jälleen kehostani. Olen paikassa nimeltä Valtava. En osaa
kuvailla sitä muuten. Siellä sieluni on vapaassa ajattomuudessa Jumaluuksien ja elämän luomisen luona.
Näen paikan Valtava aika ajoin. Paikka ei silti ole tärkeä itsessään sillä se on iättömyys ja iättömyyden toisella puolen.
Mutta sen koko on tärkeä, se luo kehyksen tapahtumalle.
Katson Valtavaa, se on värittömän rusahtava, kuten aina sillä se on vain näyttämö ja taustakangas.
Valtavan
keskellä seisoo upea mustahiuksinen nainen. Vihertävä pusero ja
maantienvärinen hame. Musta tukka, joka on kuin leikattu rikotusti
latvoistaan ja yltää paikoittain olkapäille.
Tiedän,
ettei kyse ole kampaamossa leikatuista hiuksista, sillä hän kuten
vanhempikin nainen ovat ikiaikaisia. Hän on vanha vaatteidensa jokaista
piirtoa myöten. Kaukaa menneisyydestä ja silti, juuri tässä ja nyt.
Ikiaikainen.
Hänen hiuksensa ja vaatteensa
kaikki liehuvat tuulessa ja hän on valtavampi, kuin Valtava sillä hän
täyttää tilan. Hän on ylväs. Ei nuori ei vanha. Nainen.
Katson
häntä, hänen tyyntä voimakasta olemustaan. Hame ja hiukset lepattavat
tuulessa. Hän katsoo viistoon vasemmalle. Hänestä huokuu uskomaton
villeys. Hän tietää kuka on.
Minua pelottaa.
Minäkin tiedän kuka hän on. Hän on itseni syvin olemus. Hän on minä. Hän
on voimani se kaikkein pyhin, se osa jonka pelkään päästää esiin.
Tunnistan hänet ja sisälläni herää kauhu. Hän on noita.
Palaan
takaisin ja herään. Kehoani pitkin virtaa kylmä pelon hiki. Sydämeni syke täyttää korvani. Tuijotan pimeyteen ja tiedän,
että on olemassa syvä haava miksi koen niin vahvasti sanan noita.
Levätessäni pitämäni Noita Voima kurssin 22.10- 23.10.2022 jälkeisenä päivänä, kävi luonani ei niin miellyttävä vieras.
Tunsin
tukehduttavan energian painavan minua sänkyäni vasten
ja suuri ruskea käsi silitteli minua sanoen
"paholaisen morsian".
Suutuin ja Käskin hänen suksia V'''uun
ja energia häipyi mutta silti näky herätti minussa alastonta kauhua. Ei
pelkkä näky vaan se tukehduttava energia mikä ilmaantui
Miksi Noita Voima kurssin jälkeen tapahtui niin?
Käytetyt sanat
paljastavat lähteen: "Paholaisen morsian". Kirkon "valistustyön" tulos.
Kohtaan saman pelon, joka puolella niin nuorissa, kuin vanhoissa
naisissa sanoessani sanan Noita. Jokainen tämänkaltainen reaktio vahvistaa
vääristyneitä ulkoa opittuja uskomuksia
kollektiivissa.
Sana noita on tarkoittanut alunperin parantajaa. Häntä, joka tietää.
Noidalla oli yhteys tuonpuoleisiin, hän omasi mystisiä voimia joilla liikuttaa voimaa ja
käskeä väkeä. Hän osasi tulkata unia ja näki tulevaan. Hänen luokseen
mentiin pienempien ja isojen asioiden kanssa. Häneltä sai yrttejä ja voiteita.
Me jotka kuljemme tätä polkua näemme sanan noita usein. Noitia on
mielestämme paljon. Mutta otantamme on suppea, jos katsomme vain oman
piirimme sisäpuolelle. Ulkopuolella on maailma, jossa tyttölapset
kasvavat maassa missä naisen malli piirretään valmiiksi ja noita on
nainen, joka kietoo miehen pauloihinsa estäen häntä puhumasta jumalansa
kanssa.
Vuosisatojen tarve piilottaa voimansa ja
tietämyksensä liikkuu genettisesti ja energeettisesti eteenpäin. Syvät haavat, joita luotiin Noitavainojen aikaan ja joita on vahvistettu vuosisatoja tekemällä naisesta Eeva ja Louhi, nainen kaiken pahan alku ja juuri.
Naiseuden voima, joka on lyöty alas ja mustattu. Villi luonto, joka on kesytetty, hiljennetty, Jolta on varastettu ääni ja tapa ilmentää itseään. Jonka alkukantainen voima luokitellaan maskuliinikseksi.
Ei enää tanssia kuunvalossa, huutamista alkukantaisesti voimansa tunnossa.
Olemme kaventuneet sanaksi, joka luo aina jonkun mielikuvan, yleensä negatiivisen.
Surullisnta on, että se on sana joka on kelvannut minun esi-äideilleni. Itämeren-suomalainen kaunis sana.
Kun jonkin asian tuhoamiseen on valjastettu niin paljon voimaa sen nostamiseen tarvitaan sitä myös. Vain riisumalla kaikki roolimme ja kohtaamalla syvimmät pelkomme voimme tunnistaa tavan, jolla voimamme haluaa ilmentyä maailmaan. Sen energeettisellä linjauksella on oma ääni, oma väri ja oma tehtävä.
Minä halusin tuntea esi-äitieni voiman. En kuviteltua voimaa vaan verenperintöni sen keitä he olivat, mistä he tulivat. Mitä he olivat kokeneet. Halusin muuttaa tämän päivän historiaa.
Löytäessäni historiani palaset aloin astua maailmaan pystypäin tuntematta häpeää tai pelkoa siitä mitä teen. Tuntematta tarvetta piilottaa tai naamioida voimaani, minua itseäni.
Minä voin muuttaa omalta osaltani uskomuksia. Paljastaa pelkoja. Muuttaa menneisyyden tulevaisuuden voimavaraksi.
Omilla valinnoillani minä palvelen maailmaa osaamallani tavalla.
Hän odottaa minua sillä minä kutsuin häntä. Minä halusin tietää. Elämäni kaikki salaisuudet. Mysteerien varjotkin.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos, että luit :)