KAARNEN ODOTUS

Kaunis vaaleahiuksinen lapsi sanoo vieressäni istuvalle naiselle "Kuu Kauriissa ja mun energiat on ollut aivan plääh". Hän kouristaa selkäänsä astellen vetämättömin väsynein askelin eteenpäin kuvaten olotilaansa. Hätkähtäen irrotan katseeni lammikosta, jota tuijotin mietiskellen.

Katson nuorta tyttöä ja sanon hämmentyneen ilahtuneena "Niin minunkin", oivalluksen tullessa sillä sekunnilla. 

Kuulen outoa jyminää joka lähestyy. Ääni kasvaa ja maa rupeaa tärisemään. Kiiruhdan ulos katsomaan mitä tapahtuu. Näen eläimiä. Valtavasti eri eläimiä. Ensimmäisenä kiitää valtava puhveli. Kieli roikkuu pitkänä ulos suusta. Tulva, ne pakenevat tulvaa. Ihmisiä ryntää ympääriinsä ja huutaa "Tulva! Tulva!". 

Mietin montako kerrosta vesi tulee nousemaan. Yritän varoittaa ihmisä mutta tuntuu, kuin kukaan ei kuuntelisi. Yhtäkkiä vettä tulvii asfaltille. Katson sitä mutta se ei noue, se ei peitä edes jalkapöytääni. Odotan mutta siinä kaikki.

NOITA TAIVAL

Musta paksu valtava käärme, valkoinen sahalaita kuvio selässään puree minua oikean jalan varpaisiin. Kauhu vaihtuu hämmennykseksi se ei satu. Miksi ei. Käärme luikertelee takaisin sekavaan viidakkoon. Tutkimme kiihkeästi mikä käärme se on, voinko kuolla sen myrkkyyn? Käärmeen ruumiissa oli leveä kohta. Se oli juuri syönyt. Valkoiset kuviot leijuvat silmissäni.

Yhtäkkiä sänkyni alta syöksyy Jaguaari kimppuuni. Huudan ja pakenen sitä. Se loikkii takaisin sekaiseen viidakkoon. Vielä toisen kerran se jahtaa minua.

 En ymmärrä minne olen joutunut. Sekainen viidakko ja talo, jossa on huoneisto kellarrissa. Käyn katsomassa avohuoneistoa kolmannessa kerroksessa. Siellä asuu ystäväni ja muutan sinne, kuin varkain.  

Sekoitan kortteja niihin sekoittuu 3 pakkaa, siniset kortit kirkuvat erilaisuuttaan. 

Herätessäni kellon soittoon olen suunnattoman väsynyt vaikka olen nukkunut 10 tuntia.

KAARNEN ODOTUS

Istun kahvikupin kanssa ja mieleeni palaa kaarne, jonka näin edellisenä päivänä työmatkallani. Se istui hiljaa puussa. Tien vasemmalla puolella. Odottaen. Mietin mitä se odotti ja siinä samassa muistan kaikki unet jotka ylle kirjoitin.

Kaarne on ollut oppaani vuosia. Se on kutsunut minua, se on kertonut tarinoitaan ja antanut tapahtumille merkityksiä. Opettanut minua lukemaan enemmän ja se on kastanut minut. Se on opettanut läksyjään ja olen tuntenut itseni typeräksi mutta aina se on silti kulkenut vierelläni. Lähelläni. Ollut kanssani

Jaguaari on vieraillut ennenkin ja käärmekin on vanha tuttuni. Ensimmäisen kerran jaguaaari tuli luokseni koulun kuvaamataidon tunnilla. Siitä tuli yksi taidokkaimmista piirustuksistani ikinä. Myös aikuisiän piirustuksiin verrattuna.

Merkittävin hetki oli silloin, kun näin unen, jossa olin muuttamassa edesmenneen Karjalaisen näkijä mummini kotiin. Mietin miksi minulle tuotiin jaguaari häkissä. Miksi se muutaisi asuntoon kanssani ja miksi se oli häkissä? 

Unen sanoma oli selvä. Minun piti seurata mummini jalanjälkiä. Uskaltaa päästää vaistoni vapaaksi ja luottaa voimaani. Tuosta unesta on vuosia.

Tämän hetken kipuina on se, etten tunne pääseväni eteenpäin. En jaksa uskoa ja voimattomuus syö päiviäni. Palaan aina takaisn tekemään sitä mitä en halua. Noita taival on muuttunut noidankehäksi. 

ETIÄINEN

Viime viikolla olin työhaastattelussa. Vakituinen työ ja saisin valita koska aloitan. Vahva intuitio sanoi sisälläni keskiviikko 18.8.2021 eli tämä päivä. Ilmoitin heille tuon päivän. Tuo päivä on myös tämän blogin perustamisen päivä.

Tuo työ olisi vaatinut minua muuttamaan eri paikkakunnalle niinpä toinen työtarjous perjantaina iltapäivällä tuli, kuin taivaasta. Muutaman viikon keikka työ. Samalla paikkakunnalla mutta kulku olisi kotoani työkaverin matkassa.

Outoa kyllä työkaverini ei ilmestynyt tänään. Ensin olin hämmentynyt, sitten kiitollinen ja sitten muistin vahvan etiäiseni aloituspäivästä.

Sytytin kynttilöitä ja lankesin loveen. Matkani jälkeen minulle nousi vahva halu kirjoittaa mystiikasta, jota rakastan. Olen halunnut sitä pitkään mutta en ole ikinä tiennyt miten aloittaa ja mistä kirjoittaa.

Uneni viestit olivat minulle :jaguaari, käärme, tulva, 3

Tässä tapauksessa Jaguaari yrittää herättää sieluani omaan voimaansa ja tarkoitukseensa. olen uinunut. Koen, että myös käärmeen puremalla on sama tarkoitus. 

Myrkky, joka leviää vie mennessään kaiken vanhan ja tarpeettoman. Käärme onkin paranemisen ja uudestisyntymän lähettiläs. Numero 3 on pyhyys. Vesi kuvaa tunteita ja tulva on jotain mikä nousee ja tuhoaa. 

UNIEN VIESTIT

 Pelkäsin ja huolet ja murheet veivät minua mennessään. Mutta lopultakaan tulva ei kastellut edes varpaitani. Kaikki nuo herättävät merkit olivat toki painajaismaisa mutta merkittävintä se mikä kokoaa viestin yhdeksi on "Kuu kauriissa ja väsyttävät repivät energiat".

Astrologisella kartallani kuu on kauriissa ja vaikka saan puhdasta korkeavärähteistä tietoa juuri tuo elemnetti saa minut silti aina epäilemään tietoa, jota saan. Varsinkin omaa elämääni koskevaa. 

Olen kuin tarujen Ilmarinen, joka rakentaa uudestaan ja uudestaan jotain. Hyläten aina vanhat versiot. Hylkääminen ei ole koskaan helppoa mutta se on niin tarpeellista.

 Kuljen merkkien, enteiden, näkyjen ja unien maailmassa. Tieto, joka minulle tulee, tulee puhtaana siitä pitävät kosmiset palaneetat huolen voimapahkurassani. 

Nyt tiedän mitä ystäväni Kaarne odotti. Se odotti sysäystä, että pelko liikkuisi. Se odotti tätä päivää, että aloittaisin jotain.

 Onko tämä se aloitus? Se jää nähtäväksi mutta tuntuu suunnattoman ilahduttavalta tehdä tämä. Jokin uusi versio vanhasta teemasta. Kirjoittamisesta. Tiedon välittämisestä.

Mihin tämä johtaa? Lentääkö ystäväni Kaarne tänään? Höristän korviani. En kuule muuta, kuin tuulen suhinan puussa. Sen energia kutittaa hiljaa selkääni, hymy levenee. Otan askelen eteenpäin

Noita taival jatkuu